Salon Budoseura ry    

 

Seuraava peruskurssi alkaa 15.1.2024 klo 18.00 lajiesittelyllä

       Kurssi on tarkoitettu 10 vuotta täyttäneille

 

Judo -maailman suosituin kamppailu-urheilulaji 

Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 174 jäsenmaata. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa seuroja on 129 ja harrastajia niissä yhteensä n. 15000.

Judo syntyi 1880-luvulla, kun lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Suomessa judotoiminta alkoi 1954. Suomen Judoliitto ry perustettiin vuonna 1958. Olympialajiksi judo valittiin 1964.

 

Kilpajudo

Kilpailtaessa saadaan parhaiten selville toimivatko harjoitellut tekniikat ja itsehillintä myös tositilanteessa. Judo-ottelussa pyrkimyksenä on heittää vastustaja selälleen mahdollisimman suurella voimalla. Täydellisesti onnistunut heitto päättää ottelun ipponiin. Ottelun voi ratkaista myös kuristamalla tai tekemällä käsilukon, jolloin vastustaja antautuu. Myös 20 sekuntia kestänyt sidonta tuo voiton. Lyhemmän aikaa kestäneet sidonnat ja osittain onnistuneet heitot tuovat pisteitä, joilla ottelu ratkaistaan ellei kumpikaan ottelijoista suorita ipponia.

Judossa järjestetään kilpailuja miehille, naisille, junioreille ja ikämiehille. Tavallisten ottelujen lisäksi on olemassa myös mattojudo- ja katakilpailuja. Katakilpailuissa esitellään muodollisia liikesarjoja, jotka arvostellaan. Katassa voi harjoitella turvallisesti myös vaarallisempia ja kilpailuissa kiellettyjä liikkeitä, kuten lyöntejä, potkuja ja polvilukkoja. Kilpajudoon erikoistuva voi asettaa tavoitteensa aina olympiamitaleille saakka. Mestarilta vaaditaan hyvää tekniikkaa, fysiikkaa ja henkistä kanttia.

Kuntojudo

Judo kehittää tasapuolisesti kestävyyttä, voimaa, nopeutta, notkeutta sekä tasapainoa ja ketteryyttä. Judon yhtenä tavoitteena on, että mieli saisi hallitakseen mahdollisimman hyväkuntoisen kehon. Judossa on lukematon määrä erilaisia tekniikoita. Jokainen löytää varmasti itselleen parhaiten sopivan "judotyylin". Sillä ei ole väliä oletko pitkä, lyhyt, lihava tai laiha. Judo sopii kaikille kuntourheilunmuodoksi ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.

Muksujudo

Judon aloittamiselle jokainen ikä on sopiva. Joissakin seuroissa judoa opetetaan jo 4-vuotiaille. Tärkeintä on opetella käytöstapoja ja toisen kunnioittamisen periaatetta. Mitä nuorempana aloittaa sen paremmat mahdollisuudet on elinikäisen oppimisen aikana omaksua vaikeatkin tekniikat niin, että ne ovat mahdollisimman luontevia. Itsensä hallitseva ja judon periaatteet tunteva judoka on henkisesti ja fyysisesti vahva myös judotatamin ulkopuolella. Aivan pienimmät opettelevat judoa luonnollisesti leikin varjolla. Iän karttumisen myötä opetellaan vaikeampia asioita ja esimerkiksi kuristuksia ja käsilukkoja opetellaan vasta 16 ikävuoden jälkeen.

 

Judossa voit kilpailla myös itsesi kanssa

Judossa ketään ei pudoteta joukosta. Käytössä olevan vyöjärjestelmän ansiosta voit kilpailla itsesi kanssa ja tavoitella ylintä eli mustaa vyötä. Harjoittelu aloitetaan valkoisella vyöllä ja sen jälkeen tulevat järjestyksessä keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta. Mustissa vöissä on eri asteita, joita kutsutaan daneiksi. Korkein arvo on 10 dan. Suomessa korkein saavutettu vyöaste on 8 dan, jonka on saavuttanut Jorma Kivinen. Kaikki Suomessa myönnetyt dan-arvot rekisteröidään Japanissa Kodokan-instituutissa, jonka jäseniksi suomalaiset danit näin tulevat. Pidemmän aikaa judoa harrastettaessa siitä tulee helposti myös elämäntapa. Hyvä judoka osaa käyttäytyä, hillitsee ja hallitsee niin mielensä kuin kehonsa. Tästä on hyötyä myös jokapäiväisessä elämässä.

 

Judo on edullista

Judoa ei voi pitkään harjoitella ilman judogia eli judopukua. Ensimmäisissä harjoituksissa voi toki kuntoilla ja harjoitella kaatumista myös verryttelyasussa. Judopuku maksaa muutamasta kymmenestä eurosta ylöspäin riippuen siitä, onko kyseessä tavallinen harjoituspuku (50 – 100 euroa) vai laadukas kilpajudogi. Matolla eli tatamilla liikutaan paljain jaloin, mutta pukuhuoneen ja tatamin välillä käytetään varvastossuja. Muita "välineitä" ei tarvita.

Judo aloitetaan suorittamalla kolmen kuukauden peruskurssi. Peruskurssin päätteeksi pidetään vyökoe eli graduointi. Peruskurssin maksun päättää seuran vuosikokous. Jokainen vyökokeen onnistuneesti suorittanut saa oikeuden käyttää keltaista vyötä. Kaikki judokan (judon harrastaja) suorittamat vyöarvot rekisteröidään judoliittoon ja kirjataan judopassiin. Judopassi vaaditaan jokaiselta judokalta joka osallistuu viralliseen kilpailu- tai leiritilaisuuteen tai vyökokeeseen.

Kurssin jälkeen voit harjoitella judoa käytännöllisesti katsoen rajattomasti. Salon Budoseuran ry:n jäsenmaksun päättää seuran vuosikokous. Vuosijäsenmaksulle saat ohjattua opetusta useana päivänä viikossa ympäri vuoden. Jäsenenä olet myös tervetullut ilman eri maksua minkä tahansa seuran harjoituksiin. Jokainen jäsen on vakuutettu Suomen Judoliiton kautta lisenssimaksun suoritettuaan.

 

Kesäkuussa 1882 Jigoro Kano perusti Tokioon Kodokanin, oman koulun, jossa hän alkoi opettaa oppilailleen kehittämäänsä uutta kamppailutaitoa, judoa. Judo alkoi levitä nopeasti ja saapui 1890 Eurooppaan. Olympiakisoissa judo oli mukana ensimmäistä kertaa Tokiossa 1964 ja tuli pysyvästi olympialaisten ohjelmaan vuonna 1972. Salossa judon harrastaminen on aloitettu 1968.

 

Judon peruskurssi kestää noin 4 kk ja alle 10 vuotiaalta noin 1 vuoden. Kurssilla opetellaan erilaiset kaatumiset ja käytössäännöt, kolme sidontaa ja heittoa eli perustiedot ja –taidot judon harrastamiselle. Tämän jälkeen voi jatkaa judon harrastamista muiden harrastajien mukana ja edetä omalla ”judo-uralla” haluamassa tahdissa. Erittäin aktiivinen harrastaja saavuttaa mustan vyö noin 10 vuodessa.

 

Kuluja, joita sinulle tulee:

Kurssimaksu, jonka vuosikokous päättää vuosittain sekä judogi (judopuku), jota käytetään harjoituksissa maksaa koosta ja laadusta riippuen 50 – 150 euroa.

Peruskurssin päätteeksi pidetään vyökoe eli graduointi. Ennen vyökoetta on maksettava peruskurssimaksu. Jokainen vyökokeen onnistuneesti suorittanut saa oikeuden käyttää keltaista vyötä . Kaikki judokan (judon harrastaja) suorittamat vyöarvot rekisteröidään judoliittoon ja kirjataan judopassiin. Judopassi vaaditaan jokaiselta judokalta, joka osallistuu viralliseen kilpailu- tai leiritilaisuuteen tai vyökokeeseen. Judopassi maksaa 40 euroa.

Varsinainen judon harrastaminen alkaa ensimmäisen vyökokeen jälkeen.

Judon harrastaminen on erittäin edullista, kun edellä mainituista ”peruskustannuksista” on selvitty. Judogi kestää useita vuosia riippuen tietysti harjoittelijan aktiivisuudesta. Muita kustannuksia, kuin vuosittainen seuran jäsenmaksu ja Judoliiton lisenssimaksu ei ole. Harjoitukset ovat aina ohjattuja. Jos judoka haluaa osallistua kilpailuihin tai leireille, SBS avustaan kustannuksissa.